Työelämä maassamme on kovin erilaista kuin Intiassa. Haastattelin intialaista IT-osaajaa Uday Jaita, jonka kokemuksia suomalaisesta työelämästä avaan tässä blogissa. Aiemmassa kirjoituksessani Uday kertoi näkemyksiään suomalaisista ihmisistä, paikallisesta kielestä sekä säästä.

Keväällä 2018 Uday aloitti työt KONE:lla SAP Configuration Ownerina. Hänet löysi tehtävään ICT DIRECTin suorahaku. Vakituinen pesti KONE:lla mahdollisti Udayn, hänen vaimonsa ja 3-vuotiaan poikansa pysyvän asettumisen Suomeen.

Yhteinen kahviautomaatti

”Suomalainen työelämä on, yhdellä sanalla, loistava. Se myös eroaa suuresti intialaisesta,” kertoo Uday.

”Työntekijöiden välillä vallitsee luottamus eikä ihmisiä mikromanageerata. Työn ja vapaa-ajan suhde on myös terve, mikä johtuu osittain etätyömahdollisuudesta”.

”Mielipiteensä saa sanoa ääneen toimistolla ja siihen jopa kannustetaan. Keskustelu työpaikoilla on avointa ja oman näkemyksensä esittäminen ei näy negatiivisesti suoritusarviossasi.”

Suomalainan vieraanvaraisuus ulottuu myös työelämän puolelle. Uday kertoo olleensa vaikuttunut uusien kollegoidensa tarjoamasta tuesta. Uudet työkaverit hyödynsivät omia verkostojaan ja auttoivat Udayta ja hänen perhettään uuden kodin löytämisestä Suomessa.

Hierarkia puuttuu suomalaisesta työelämästä. ”Esimies ja hänen tiiminsä jakavat saman toimistotilan ja jonottavat samalle kahviautomaatille. Kaikki ovat osa samaa tiimiä, kukaan ei ole toista parempi ja ihmiset tukevat toisiaan”.

Tasa-arvoinen työelämä

Suomalaiseen yhteiskuntaan integroituminen on ollut Udaylle ja hänen perheelleen suhteellisen vaivatonta.

”Suomessa toimii aktiivinen intialainen yhteisö. Esimerkiksi elokuussa pidettyyn Intia-päivään osallistui noin 10 000 ihmistä. Helsingistä löytyy myös useita intialaisia ravintoloita sekä ruokakauppoja, mistä voi hankkia intialaisia tarvikkeita. Tärkeimpiä intialaisia juhlapyhiä vietetään myös yhteisön sisällä.”

Udayn vaimo työskentelee tällä hetkellä täysipäiväisesti International Coordinatorina CCE:llä. Vaimon ei kuitenkaan ollut alkuun helppo työllistyä. ”Suomalainen työelämä näyttää nyt vaimolleni kaikki ne ihanuudet, mistä olen itse jo saanut nauttia.”

Suomen viisumikäytäntö on myös puolison työllistymistä tukeva. ”Monissa länsimaissa puoliso ei saa työskennellä, jos  kumppani on tullut maahan työviisumilla. Tämä on merkittävä este monelle ja olisi voinut olla myös meille. Onneksi Suomessa myös puolisolla on tasavertainen mahdollisuus edistää omaa uraansa.”

Maailman onnellisin kansa

Uday suosittelisi Suomeen muuttoa kaikille. Hän ja hänen vaimonsa kokevat toisinaan arvostavansa Suomea enemmän kuin suomalaiset itse.

”Ilmanlaatu on täällä maailman puhtainta, järvet ja metsät ovat kuvankauniita. Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista. Ihmiset täällä ovat vaatimattomia ja ystävällisiä. Täällä voi juoda jopa ensiluokkaista hanavettä. Poikamme saa ilmaisen suomalaisen koulutuksen, mikä on yksi maailman korkeatasoisimpia koulutuksia”.

”Suomi valittiin tänä vuonna YK:n raportissa maailman onnellisimmaksi maaksi”, Uday sanoo ja listaa omat näkemyksensä, miksi näin on:

• ystävälliset ihmiset
• hyvä työ- ja vapaa-ajan tasapaino
• korkea koulutuksen taso.”

Kaikki tämä heijastuu onnellisuutena.

Muutto Suomeen oli iso ja positiivinen muutos. Pelko tuntemattomasta, vieras kieli sekä kulttuuri voivat kaikki herättää ahdistusta, mutta Udaylle ja hänen perheelleen elämä Suomessa on ollut huoletonta. Udayn mielestä kaikkien tulisi harkita kaunista Suomea uudeksi kotimaakseen.