Tässä kaksiosaisessa blogisarjassa annetaan muutamia vinkkejä siitä, miten valmistaudun työhaastattelutilanteeseen ja selvitän tavallisimmat työhaastattelukysymykset.

Haastattelutilanne

Karkeasti kiteyttäen voidaan sanoa, että haastattelussa hakijasta pyritään ottamaan selville kolme seikkaa:

• tehtävään sopiva osaaminen,
• persoona sekä
• motivaatio.

Rekrytoinnin ammattilainen osaa esittää hakijalle sellaisia kysymyksiä, joiden vastauksista nämä seikat käyvät ilmi. Kuitenkin monet yritykset rekrytoivat ilman kolmannen osapuolen apua, jolloin työhaastattelun voi järjestää sellainen henkilö, jolla ei ole erityistä rekrytointiosaamista. Usein tällaisissa tilanteissa haastattelukysymyksissä painotetaan liikaa hakijan substanssiosaamista, jolloin hakijan persoona ja motivaatio eivät välttämättä pääse välittymään kunnolla. Kuitenkin näitä seikkoja on tärkeää tuoda esiin. Hakijalle siis vinkkinä, että omaa persoonaa ja motivaatiota kannattaa tuoda aktiivisesti esiin, vaikka haastattelija ei itse osaisi suunnata keskustelua niihin.

Työhaastattelukysymykset

Alla muutamia haastatteluissa usein esitettyjä klassikkokysymyksiä, jotka useat kokevat kinkkisiksi.

Kertoisitko hieman itsestäsi!

Kepeästä vaikutelmastaan huolimatta tämä kysymys ei ole pelkkä pehmeä lasku ennen kuin aloitetaan ”oikeat” työhaastattelukysymykset. Pyyntö jättää haastateltavalle vapauden päättää, mihin asioihin itsessään ja osaamisessaan haastattelijan huomion ensimmäiseksi kiinnittää. Tämä mahdollisuus kannattaakin käyttää edukseen.

Haastateltavalla on tässä kohtaa mahdollisuus tiivistää vastauksessaan kaikki tehtävän kannalta oleellinen tieto, eli tehtävän kannalta oleellinen kokemus ja osaaminen, oma persoona ja motivaatio sekä perustelut sille, miksi tätä kyseistä tehtävää on tullut haettua.

Heikkoudet?

Heikkouksista kysyttäessä ei koskaan kannata vastata, että heikkouksia ei juuri ole tai ettei mitään ainakaan nyt tule mieleen. Tämä kertoo joko valehtelusta tai kyvyttömyydestä itsereflektioon. Kannattaa muistaa myös, että perfektionismin mainitseminen heikkoutena on paitsi puhki kulunut klisee, myös aika epäedullinen vastaus – vaikka tarkkuus ja laadukkuus ovat hyveitä, harva työnantaja haluaa tiimiinsä ihmisen, jonka tehokkuutta haittaa jokaiseen pikkuseikkaan tarttuminen. Kannattaa siis keksiä jotakin omaleimaisempaa ja vilpittömämmän kuuloista vastattavaa.

Heikkous kannattaa myös kääntää haastattelussa kehityskohteeksi. Tällöin haastateltava luo itsestään kuvaa yksilönä, joka ei kiellä heikkouksiaan tai anna niiden määrittää itseään, vaan on proaktiivisella otteella valmis sekä kykenevä kehittämään itseään.

Omat kysymykset?

On tietysti hyvä, jos haastattelussa herää mieleen spontaaneja kysymyksiä haettavaan tehtävään liittyen. Jännityksestä johtuen tällaisissa tilanteissa pää kuitenkin usein humisee tyhjyyttään.

Kysymyksiä tehtävään liittyen kannattaa kuitenkin esittää, sillä lisäkysymysten esittäminen nähdään merkkinä aidosta kiinnostuksesta tehtävää kohtaan. Mikäli kysyttävää ei ole, voi haastattelija epäillä, että hakijan motivaatio tehtävää kohtaan ei ehkä sittenkään ole kovin korkea.

Mahdollisuuteen esittää omia kysymyksiä kannattaakin valmistautua jo ennalta keksimällä haettavan tehtävän ilmoituksen perusteella muutama kysymys haastattelua varten. Yksi ei riitä, sillä voi käydä niin, että haastattelija vastaa tähän kysymykseen kysymättäkin, jolloin suunnitelma b on tarpeen.

Palkkauksesta kysyminen jakaa mielipiteitä, mutta yleensä siitä kysymistä haastattelussa ei pidetä kovin soveliaana, ellei haastattelija itse ensin mainitse asiasta mitään. Jos palkkauksesta haluaa haastattelussa kuitenkin kysyä, kannattaa katsoa edes, ettei se ole ainut kysymys.

Paitsi vaikutelman takia, kysymyksiä kannattaa esittää reippaasti muutenkin – kysehän on kuitenkin hakijan potentiaalisesta tulevaisuuden työtehtävästä.