Elämme keskellä digimurrosta. Jokainen yritys joutuu ottamaan sen huomioon. Uuden, uljaan maailman rakentajiksi tarvitaan osaajia, joita harvassa yrityksessä on valmiina. Yritys joutuu vakavasti pohtimaan, miten saadaan palkkalistoille ne digiosaajat, joiden avulla uudessa tilanteessa menestytään, mutta joita kaikki muutkin yritykset haluavat.
Perinteisesti IT-väkeä on tarvittu hi tech- ja ohjelmistoyrityksissä, isoissa ja pienissä konsulttifirmoissa sekä yritysten IT-osastoilla. Nyt IT-osaajia tarvitaan rakentamaan miltei joka yritykselle perinteisten tuotteiden lisäksi digitaalisia palveluja ja asiakaskokemusta. Digiosaajia tarvitsevat pankit, vakuutusyhtiöt, kauppa, teollisuus, liikenne, media, tietoliikenne, julkishallinto jne. Yhtäkkiä kaikki kilpailevat samoista osaajista!
Old school -rekrytointi työpaikkailmoitteluineen toimi silloin, kun rekrymarkkinoilla oli ostajan markkinat. Myytävää eli osaajia riitti kaikille ostajille eli työnantajille. Riitti, että laittoi avoimen tehtävän esille lehteen tai työpaikkaportaaliin ja jäi odottelemaan hakemuksia. Nyt pula IT-ammattilaisista on kääntänyt kelkan 180 astetta. Ollaan myyjän markkinoilla. Tunnelma on kuin Stockan Hulluilla Päivillä tapeltaessa viimeisestä Pradan käsilaukusta!
Nyt on viimeinen mahdollisuus aloittaa työnantajamielikuvan parantamisohjelma, jos yritys mielii olla houkutteleva vaihtoehto digiosaajille. Mielikuvan rakentamisessa kannattaa kuitenkin muistaa, että oma henkilöstö on tärkein kanava viestin levittämiseeen. Niin hyvän kuin huononkin sanoman. Mitä työntekijät kertovat firmasta omissa verkostoissaan ulospäin, on uskottavampaa kuin kalleinkaan mainoskampanja.
Yrityksen hankkiessa digitaitajia ollaan uudessa tilanteessa. Nyt joudutaan markkinoimaan ja myymään yritystä ihmisille, joihin ei ole aikaisemmin juuri kiinnitetty huomiota – digiosaajille. Luontevin ehdokas yrityksissä tähän markkinoinnin ja myynnin rooliin on rekrytoija. Yrityksen koosta ja organisaatiosta riippuen rekrytoijan rooli lankeaa HR:lle ja/tai rekrytoivalle esimiehelle.
Rekrytoijan on osattava markkinoida!
Kaikki markkinoinnin keinot ja lainalaisuudet pätevät myös vaikuttamisessa digiosaajiin. Tälle kohderyhmälle markkinoitaessa digimarkkinointi on erityisen tehokasta. Siinä kohdentaminen, analysointi ja kustannustehokkuus kohtaavat. Rekrytoijan työkalupakkiin tulee kuulua digimarkkinoinnin taidot!
Rekrytoijan on osattava myydä!
Puhelinmyynti on todettu usein kustannustehokkaimmaksi kanavaksi rekrymyynnissä. Tuotteemme – yrityksemme ja avoinna olevan tehtävän – myyntiargumenttien kertominen, ja asiakkaan – potentiaalisen työntekijän – tarpeiden ymmärtäminen sujuu tehokkaimmin, kun ihminen keskustelee toisen ihmisen kanssa.
Rekrytoija tarvitsee työkalupakkiinsa puhelinmyynnin taidot!
Ensimmäisen kontaktin jälkeen kaikissa muissakin rekrytointiprosessin vaiheissa tarvitaan haastattelijoilta myyvää asennetta ja myyntitaitoja. Wanhan koulun poliisikuulustelua muistuttava työhaastattelumenetelmä ei digisielujen rekrytoinnissa pure. Nyt tarvitaan taitoa kuunnella. Eikä halutuilla digiosaajilla ole halua tai tarvetta osallistua perinteisen tyylin kuukausia kestävään rekryprosessiin. Kun prosessi venyy, nopeampi ja ketterämpi rekrytoija on jo napannut digigurun.
Digimurros nostaa rekrytoijan keskiöön rakennettaessa yrityksen kilpailukykyä. Ilman osaavaa rekrytoijaa yritys on jo hävinnyt kisan!